Dokumentointi edellyttää tietojen keräämistä
Enerkellä työskentelee seitsemän suunnitteluassistenttia. Kaikki työskentelevät Verkot-liiketoiminnan parissa. Työpisteet sijoittuvat Lehmon lisäksi Kajaaniin ja Jyväskylään. Suunnitteluassistentin päätehtävä on yleensä dokumentointi, mutta työnkuvissa on jonkin verran eroa.
Verkkotietojen dokumentointi isossa roolissa
Suurin osa suunnitteluassistenttien työstä liittyy sähköverkon dokumentointiin. Tähän työajasta menee tyypillisesti noin puolet. Dokumentointi tarkoittaa suunnitelmien viemistä verkkoyhtiön verkkotietojärjestelmään ja niiden päivittämistä.
Eroja on paitsi verkkotietojärjestelmissä, joita verkkoyhtiöt käyttävät, mutta myös käytännöissä.
– Kun pidemmän ajan jälkeen lisää tietoja jollekin verkkoyhtiölle, täytyy hetki muistella ja yrittää viritellä itsensä oikean verkkoyhtiön taajuudelle, toteaa Toni Maantola Lehmon toimipisteestä naurahtaen.
Verkkotietojen dokumentointi on tarkkaa työtä ja vaatii myös sinnikkyyttä, sillä tietoja tulee suunnittelun lisäksi myös kentältä.
– Tietojen kerääminen on tietynlaista palapeliä, joka tuo työhön oman haasteensa. Kun kaikki on kasassa, haasteen selättäminen myös palkitsee, kertoo Tanja Heikkinen Kajaanista.
Jyväskylässä työskentelevä Santeri Kari suosittelee myös maastossa käyntiä dokumentoinnin sujuvuuden varmistamiseksi.
– Dokumentointia helpottaa, kun on itse kävellyt työmaan läpi eikä tieto ole pelkästään papereiden varassa, toteaa Kari ja painottaa yhteistyötä suunnittelijoiden, asentajien ja koneurakoitsijoiden kanssa.
Uutena tehtävänä suunnitteluassistenttien työhön on tullut tietoverkkoprojektien dokumentointi projektin tilaajien omiin järjestelmiin.
Dokumentoinnin lisäksi työhön sisältyy vaihteleva määrä muita tehtäviä
Yksi yleinen tehtävä on urakoiden ”masterointi” tai ”topitus” eli vienti verkkokartalle. Tässä on paljon verkkoyhtiökohtaisia eroja. Osa verkkoyhtiöstä vietättää tiedot aiemmin, kun taas osa vasta rakennuttajan tarkastuksen jälkeen.
Osa suunnitteluassistenteista tekee myös maankäyttösopimuksia verkostosuunnittelijan kanssa yhteistyössä. Sopimukset dokumentoidaan verkkoyhtiön järjestelmään ja korvaukset laitetaan sitä mukaa maksatukseen.
Sekä asiakkaat että suunnittelijat pyytävät verkkoyhtiöiltä ajoittain kaapelikarttoja. Esimerkiksi Päivi Nylanderin tehtäviin kuuluu karttojen tulostus ja toimitus eteenpäin. Suunnittelijat tarvitsevat karttoja uusien kaapeleiden paikkojen suunnitteluun ja maanomistajat ovat kiinnostuneita tietämään kaapeleiden sijainnin esim. pihanrakennustöiden yhteydessä.
Suunnitteluassistenteista tällä hetkellä vain yksi tekee myös DMS-piirtoja, joissa suunnittelu on viety kartalle olemassa olevan sähkönjakeluverkon rinnalle. Niitä tarvitaan esimerkiksi katkojen suunnittelua varten.
Niina Väli-Torala puolestaan tuli taloon alun perin tekemään kausiraivausten valvontaa ja suunnittelua.
– Yksi työtehtävistäni on yhä puiden poisto saneerausprojekteissa, mutta metsähommien lisäksi työhön on tullut mukaan dokumentointia ja maankäyttösopimuksia, kertoo Niina, joka on taustaltaan metsätalousinsinööri.
Itseohjautuvuutta ja sinnikkyyttä vaativaa työtä
Suunnitteluassistentin työ on varsin itsenäistä, mutta varsinaisessa tiedonhankinnassa tehdään yhteistyötä niin suunnittelijoiden ja kentällä työskentelevät henkilöstön kanssa. Yhteistyötä tehdään luonnollisesti myös verkkoyhtiöiden kanssa.
Työ vaatii itseohjautuvuutta, tarkkuutta, sinnikkyyttä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä halukkuutta järjestelmien käyttöön. Järjestelmät ja ohjeet myös päivittyvät usein, joten halua kehityksen seuraamiseen ja uuden oppimiseen tarvitaan – ja rohkeutta kysyä lisätietoja tarvittaessa.
Työn vahvuus on ehdottomasti sen monipuolisuus.
– Vaikka työpäivien kehys on sama, itse päivän sisältö vaihtelee, kertoo Päivi Nylander ja toteaa, että tylsistymään ei pääse.
Suunnitteluassistenttien taustat ovat moninaisia. Taustalta löytyy maanmittausalan, sähköalan, teknisen piirtäjän ja jopa metsäalan insinöörin koulutusta.
